KATSAUS ASUNTOMARKKINOIHIN Q1 2018

Asuntodataa alkaa olla jo sen verran saatavilla, että Q1 asuntomarkkinoiden katsauksen voi kirjoitella.

Asuntomarkkinoilla ei mielestäni ole suurta muutosta kvartaalin aikana kerennyt tapahtua. Rajan takana Ruotsissa näyttää isompi käänne olevan käsillä, mutta Suomeen tapahtumilla ei liene ainakaan lähi tulevaisuudessa suuria vaikutuksia. Suomessa vastaavaa hinnannousua ei ole tapahtunut ja lainojen hoitaminenkin täällä sujuu paremmin kiitos lyhyempien laina-aikojen.

Asuntojen kysyntä näyttää edelleenkin olevan hyvällä tasolla. Asuntokauppojen määrä on kohonnut tuttuun tapaan joulukuun kuopasta. Tilastokeskuksen datan perusteella kauppamäärät ovat laskeneet hieman vuoden takaiseen nähden ollen aika lailla trendin mukaisia. Alla olevassa kuvassa trendiä asuntokaupoista koko maan osalta.

Suurista kaupungeista Helsingissä ja Espoossa kauppamäärät kasvoivat hieman, Vantaalla tuli hieman laskua. Merkittävin muutos näytti tapahtuneen Tampereella, missä kauppamäärät tipahtivat viidenneksellä Q1 aikana. Mielenkiintoista on nähdä jatkuuko trendi tänä vuonna.

Rakennusyhtiöt näyttivät hidastavan asuntotuotantoaa samaa tahtia kuin myyntiluvut laskivat. Esimerkiksi Bonavalta ei käynnistynyt yhtään uutta kohdetta Q1 aikana. YIT raportoi nyt ensimmäistä kertaa yhdistettyjä lukuja Lemminkäisen kanssa, joten seurannassa olevien yritysten määrä väheni. Alla kuitenkin näiden yhtiöiden tunnuslukuihin perustuva tilanne rakenteilla olevista asunnoista ja niiden myynnistä.

Rakenteilla olevien asuntojen määrä laski hieman ja vastaavasti myös myytävien asuntojen määrä. Luvut vahvistavat käsitystä, että pientä käänteen poikasta asuntomarkkinoilla on nähtävissä. Valitettavasti valmiiden asuntojen data alkaa olla niin epäluotettavaa, ettei siitä voi vetää enää kummoisia johtopäätöksiä.

Kuten kuvasta näkyy, niin varastossa ei pitäisi olla paljoa asuntoja. Erilaiset rahastot ovatkin viime vuosina imeneet markkinoilta yksityisten sijoittajien kanssa pieniä asuntoja. Nähtäväksi jää, jatkuuko imu edelleen vai alkaako varastoon jäämään asuntoja. Varastojen nousua puoltaisi myös asuntojen myynnit suurilla rakennusyhtiöillä. Myynnit painuivat alimmilleen kahteen vuoteen, kuten voidaan havainnoida alla olevasta kuvasta.

Olen myös seurannut säännöllisemmin korkojen kehittymistä. Koroilla on kuitenkin melko suuri merkitys asuntosijoittamisessa. Seurannassa minulla on ollut 10 vuoden euro swappi. Omalta osalta toisen asunnon osto osui lähdes kohdalleen ottaessani 25 kiinteän koron mainittuun asuntoon. Nyt ovat korot olleet vuoden 2016 jälkimmäiseltä puoliskolta nousutrendissä ja korkoja on tuolla Yhdysvaltojen puolella nosteltu ja EKP:kin väläytellyt rahoituksen kiristymistä.

Oheisesta Financial Timesin aineistosta näkyy pitkien korkojen nousutrendi. Lyhyissä koroissahan suunta on tainnut olla vielä alaspäin ja moni asuntovelallinen on saanut nauttia ihan kirjaimellisestikin nollassa olevista koroista.

Asuntojen hinnat laskivat Q1 aikana koko maassa hivenen. Tilastokeskuksen 2.5.2018 julkaisun perusteella PK-seudulla oli hienoista nousua ja vastaavasti muualla Suomessa hinnat laskivat. Tämä kaksijakoinen trendi onkin jatkunut pitkään ja on vaikea nähdä tälle asialle muutosta lähitulevaisuudessa.

Mitä mietteitä teille lukijoille tulee asuntomarkkinoista. Vieläkö olette harkitsemassa uusia sijoitusasuntoja vai odotatteko sopivampaa ajankohtaa?