Tekstit

Rakennusyhtiöt -potentiaalia piilossa?

Rakennusyhtiöiden pörssikurssit ovat laskeneet kotipörssissämme viime aikoina melkoisesti. Omassa salkussani YIT:tä oli vuosien 2011 - 2016 välillä ja mielenkiinto rakennusyhtiöiden lisäämiseen osakesalkkuun on kasvanut. Toinen ehdokas olisi SRV ja mainittujen yhtiöiden kombolla saisi hajautusta aikaiseksi.  Alla on kauppalehden graafeja kumpaisenkin yhtiön kurssikehityksestä.
Rakennusyhtiöiden kurssit alkavat lähestyö jo vuosien 2008-09 finanssikriisin lukuja, mikä on mielestäni yllättävää. Rakentaminen on perinteisesti ollut jälkisyklinen ilmiö ja ainakin virallisten tilastojen mukaan Suomessakin eletään vielä nousukautta. Toki esimerkiksi YIT:llä on paljon liiketoimintaa Suomen ulkopuolella.

Moni sijoittaja muistaa vielä 90-luvun laman tilanteen, missä myös rakennusyhtiöitä ajautui konkurssiin. Itse pidän konkurssin riskiä YIT:n kaltaiselle yritykselle pienenä, vaikka harmillisesti sieltä Caverion irroitettiin omaksi yhtiökseen - aikaisemmin se toi hyvää tasapainoa kokonaisuuteen. …

KATSAUS ASUNTOMARKKINOIHIN Q1 2018

Kuva
Asuntodataa alkaa olla jo sen verran saatavilla, että Q1 asuntomarkkinoiden katsauksen voi kirjoitella.
Asuntomarkkinoilla ei mielestäni ole suurta muutosta kvartaalin aikana kerennyt tapahtua. Rajan takana Ruotsissa näyttää isompi käänne olevan käsillä, mutta Suomeen tapahtumilla ei liene ainakaan lähi tulevaisuudessa suuria vaikutuksia. Suomessa vastaavaa hinnannousua ei ole tapahtunut ja lainojen hoitaminenkin täällä sujuu paremmin kiitos lyhyempien laina-aikojen.
Asuntojen kysyntä näyttää edelleenkin olevan hyvällä tasolla. Asuntokauppojen määrä on kohonnut tuttuun tapaan joulukuun kuopasta. Tilastokeskuksen datan perusteella kauppamäärät ovat laskeneet hieman vuoden takaiseen nähden ollen aika lailla trendin mukaisia. Alla olevassa kuvassa trendiä asuntokaupoista koko maan osalta. Suurista kaupungeista Helsingissä ja Espoossa kauppamäärät kasvoivat hieman, Vantaalla tuli hieman laskua. Merkittävin muutos näytti tapahtuneen Tampereella, missä kauppamäärät tipahtivat viidenneksel…

Riippuvuus säästämiseen - hyvästä vai pahasta?

Kuukausittaisen säästämisen aloitin reilut 10 vuotta sitten ja muutama vuosi sen jälkeen aloitin myös kirjaamaan säästämisiä exceliin. Kuukausittainen säästöjen kirjaaminen on hyvin koukuttavaa. Ainakin itse sain aina suurta mielihyvää, kun uusia osakeostoja sai merkattua taulukkoon ja oman varallisuutensa näki kasvavan. Nopeasti kasvunopeus alkoi tuntua liian pieneltä ja kiinnostus sijoitusten kasvattamiseen velkavivulla alkoi houkuttaa.

Vuosikymmenen alun ajan velkavipua tulikin säännöllisesti lisättyä ja kurssinousuun pääsikin hyvin mukaan. Palkankorotuksista seuranneiden lisääntyneiden kassavirtojen avulla ei elintasoa nostettu, vaan niillä hankittiin uusia sijoituslainoja. Aluksi lainat olivat 10 vuoden lyhennysohjelmalla, mutta myöhemmin bullet-lainoja. Lainaa sai melko halvalla kun oli asunto vakuutena. Muutaman kerran pankki sanoikin, että alkaa olla laina-aste tapissa. Silloin aloin miettimään, onko ns. asset-riippuvaisuus mennyt jo liian pitkälle ja säästinkö elämän laadusta…

Henkilöstörahaston verohyödyt

Tarkkasilmäiset ovat varmasti huomanneet varallisuutta listatessani, että osa varoistani on tällä hetkellä henkilöstörahastossa. Yrityksessä, missä olen töissö, on käytössä henkilöstörahasto. Rahastoon on voinut ohjata varoja lähinnä erilaisista bonuksista, joita kertyy tuloksen ja henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella.

Henkilöstörahaston edut ovat aika selkeät. Ne rahat, jotka bonuksena maksetaan henkilöstörahastoon, maksetaan sinne työnantajakuluja vähentämättä eli puhutaan melko isosta hyödystä jo tässä vaiheessa. Lisäksi viidennes henkilöstörahastosta nostettavista rahoista on verovapaata. Oman laskelmani perusteella henkilöstörahaston kautta bonusrahani kierrattämällä saan n. 1,5 kertaisena rahat verrattuna, että nostaisin ne suoraan palkkana. Vaikka omaisuuden henkilöstörahastosta voi nostaa hitaasti, 20 % per vuosi, niin hyöty on selkeä. Lisäksi henkilöstörahasto ei joudu maksamaan osingoista ja luovutusvoitoista veroa, mikä entisestään nostaa sen kannattavuutta.

Käsittääk…

SIJOITTAMINEN JA RISKIEN HALLINTA

Riski on oleellinen osa sijoittamista. Mitä enemmän riskejä otetaan sitä enemmän tyypillisesti on mahdollista voittaa tai hävitä. Pelkästään se, että haluaa omia rahojaan sijoittaa, kertoo siitä, että henkilö on halukas ottamaan riskejä. Kysymys onkin että millaisia ja kuinka suuria riskejä tavoitteiden saavuttamiseksi sijoittaja on halukas ottamaan?

Tyypillisesti riskiä voi sijoittamisessa ottaa kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa on sijoittaa riskipitoiseen kohteeseen. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi pörssin käänneyhtiöt, roskaluokan yrityslainat ja gryptovaluutat. Yhteistä näille on korkea pääoman menettämisen riski jota tasapainottaa mahdollisuudet selvästi markkinan keskiarvoa parempiin tuottoihin. Mikäli sijoittaja haluaa näihin rahojaan investoida, tulisi hänen tutkia kohteiden riskit hyvin huolella - jottei tulos olisi pelkästään sattuman varassa. Riskipitoisissa kohteissa riskiä usein hallitaan hajauttamalla. Hajautusta voi tehdä joko ajallisesti hajauttamalla investoinni…

Mikä on omaisuutta?

Kuva
Perinteisesti ajatellaan, että asunto on tyypillisesti henkilön suurin omaisuuserä. Kuitenkin, kalliskin asunto voi olla enemmänkin ongelma kuin mahdollisuus.

Talouden osalta yksi lempikirjailijoistani Robert Kiyosaki on tiivistänyt asian hyvin selvästi (alla oleva kuva). Omaisuutta ovat ne sijoitukset (assets), jotka laittavat taskuusi rahaa. Ne sijoitukset, jotka vain vievät taskustasi rahaa ovat vastuita (liabilities). Asunnon lisäksi henkilö saattaa usein omistaa esimerkiksi mökin ja auton. Vaikka nämä ehkä omassa taseessa näyttävät kivoilta, niin loppujen lopuksi niistä aiheutuu vain kuluja. Tärkeää siis olisikin, että suurin osa omaisuudesta olisi sellaista, joka myös tuottaa.
Omalta osalta sijoitusten osuus omaisuudesta on tällä hetkellä käytännössä 100 %, eli kaikki rahat käteistä lukuun ottamatta ovat tuottavassa omaisuudessa. Näin ei aina ole ollut ja tuskin myöskään aina tulee olemaan. Suomessa omistusasumista suositaan niin vahvasti, että vain harvoin tuntuu perustellulta …
Kuva
KATSAUS ASUNTOMARKKINOIHIN Q4 2017

Asuntomarkkinoilla eletään edelleen noususuhdannetta. Asuntosijoittamisen suosio tuntuu jatkavan kasvuaan ja jopa naistenlehdissä julkaistaan tarinoita asuntosijoittamisesta - usein todella positiiviseen sävyyn. Tämähän jo itsessään puoltaisi käsitystä, että olemme aika lailla markkinan huipulla. Mitä muita tunnusmerkkejä meillä on nähtävänä markkinatilanteen arvioimiseksi. Seuraavassa joitain, mitä itse seuraan säännöllisesti.
Rakennusyhtiöiden rakennuskannan tilanne näyttää toistaiseksi suotuisalta. Seuraamani viiden suuren Suomen markkinoilla toimivan julkisesti noteraatun yhtiön asuntodataa, voidaan seuraavia havaintoja tehdä. Rakennusyhtiöillä on lähes ennätysmäärä asuntoja rakenteilla. Vastaavaan määrään yllettiin viiimeksi vuonna 2010. Valmiita myymättömiä asuntoja ei ole kuitenkaan varastossa paljoa, menneinä vuosina niitä on ollut moninkertainen määrä, joten niistä ei pidä vielä huolestua. Myymättömien valmistumattomien asuntojen määrä on ku…